Vaikka maamme sijoittui 2014. sijalle vuoden 54 globaalissa innovaatioindeksissä, se putosi 2015. sijalle vuoden 58 globaalissa innovaatioindeksissä. Neljän pisteen pudotukselle on oltava selitys, vaikka tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistettu osuus on viime vuosina kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä julkisille laitoksille että yksityisille yrityksille tarjottava taloudellinen ja moraalinen tuki tutkimus- ja kehitystyölle on kiistaton. Tästä huolimatta innovaatioindeksi ei laskenut 4-1 pistettä vaan 2 pistettä.
Sveitsi on listan ensimmäinen ja Englanti toiseksi. Ruotsi on kolmantena ja Hollanti neljäntenä. Sitä seuraa maailman jättiläinen Amerikka. Suomi seuraa Amerikkaa. Amerikka, joka on johtavassa asemassa monilla alueilla maailmassa, on innovaatioiden suhteen viidenneksi. Saksa on sijalla 5 ja Japani sijalla 12.
Tämä tulos on itse asiassa konkreettinen tulos, jota monilla alustoilla korostamamme ongelma ei ole tekninen ongelma ja sitä pitäisi tukea sosiologisilla analyyseillä. Kirjoitetun selventämiseksi, ongelma on pikemminkin sosiologinen kuin tekninen. Maailman arvotutkimuksen mukaan maamme on alhaisimman luottamustason maiden joukossa. Pahinta on, että vaikka asiassa on tapahtunut kehitystä ja muutosta vuosien varrella, ei ole kehittynyt luottamusta toiseen osapuoleen. Maailman arvoatlasin mukaan maassamme vain joka kymmenes luottaa muihin ihmisiin. Toisin sanoen 10 hengen T&K-keskuksessa vain 50 ihmistä luottaa kollegoihinsa ja 5 henkilöä ei luota kollegoihinsa tai muihin ihmisiin. Lähes suureksi yritykseksi muodostuvassa pk-yrityksessä vain 45 ihmistä luottaa toisiinsa ja muihin ihmisiin ja 25 ihmistä ei luota ihmisiin.
Maailman arvoatlasin Global Innovation Indexin ensimmäiseksi sijoittuneiden maiden luottamusarvot ovat korkeammat kuin muissa maissa. Skandinavian maat koostuvat ihmisistä, jotka luottavat toisiinsa enemmän. Skandinavian maissa tämä osuus lähestyy 80 prosenttia.
Tästä tuloksesta olisi paikallaan kysyä koko maan mielipidettä. Todellakin, ehkä näin pitäisi tehdä. T&K-keskukset, teknologian kehittämisalueet, teknologian siirtotoimistot, innovatiiviset ja yrittäjäyliopistot, TÜBİTAK, tiede- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö, korkeakoulu (YÖK), Turkin patenttiinstituutti (TPE), KOSGEB, ammattiliitot, TÜSİAD, MÜSİADilla, työ- ja sosiaaliturvaministeriöllä ja muilla asiaan liittyvillä instituutioilla pitäisi olla jotain sanottavaa tästä tuloksesta.
Vaikka perustuslaissa sanotaan, että omistusoikeuksia on säänneltävä lailla, teollisoikeuksia säännellään asetuslailla. Lakiehdotuksen odotetaan menevän eduskunnan käsittelyyn ja siitä tulee laki. Kaikesta huolimatta vuoden 1995 asetuslaissa säädettiin, että työntekijöiden keksintöjä koskeva asetus annettaisiin kolmen kuukauden kuluessa sen voimaantulosta. Vaikka 20 vuotta on kulunut, työntekijöiden keksintöjä koskevaa sääntöä ei ole saatu muotoon.
Tulee olemaan erittäin vaikeaa luoda innovaatiokulttuuria maassa, jossa luottamusprosentti on 10, teollisoikeuksia säännellään asetuslailla ja työntekijöiden keksintöjä koskevaa sääntelyä ei ole säädelty 20 vuoteen.
