Tasapainoinen, vakava, itsevarma… Visiosta kiinni pitäen se koostuu kehostaan, jonka tavoitteena on täyttää tehtävänsä tänään… Edustaa maailman kantamaa tasapainoa… Mantereidenvälisen voiman osoite… Tietenkin, mainitsen maailman tuulen taloudellinen alusta… Davos… Se tuli; ja se palasi pölyiseen historian arkistoon koskettamalla kaikkea maailman agendaa… Mikä vaikutti maanosiin niin paljon? Itse asiassa, nämä ovat vastauksia, joita maailman pitäisi harkita…
Kun katsomme, talouskirjallisuus on maailman dynamiikkaan kuuluva maailmanvelvoite… Ihmisen toiminta, joka koostuu tuotannosta, kaupasta, jakelusta, kulutuksesta ja myös tuonnista ja viennistä… Talous pystyi epäilemättä näkemään tulevaisuuden. Maailma oli myös ansainnut sille systemaattisen ohjelmoinnin... Tämän ehdon muotoileminen on tapaamistamme "Davosin" huippukokouksen kanssa, joka pidettiin edellisinä päivinä... Siksi Davos oli myös heijastus siitä, miten mielet näkevät talouden... Se oli myös päätös ratkaisuja, varotoimia, mahdollisia kansainvälisiä talouskriisiketjuja…
Vuosi 2013… Piste, jossa kaikki maailman jättiläiset leikkaavat… Analysoidaan, missä kaikki talouskirjallisuus laitetaan pöydälle… Ja avainmekanismialusta, jossa kaikki ideatuotannon rajat yhdistetään talouden terminologiaan ja esitetään maailmalle… Miksi Davos vaadittiin? Sen syy kuvattiin mantereilla siten, että lukemattomat taloustieteilijät, poliitikot, presidentit, kirjailijat, liikemiehet, professorit, henkilöt, joilla on arvokasta taloudellista, poliittista ja diplomaattista tietämystä, ovat asettaneet sen taloudellisille alustoille, jotka pystyivät pitämään kiinni maailmankaikkeuden voimakkaasta dynamiikasta vuodesta 1971 lähtien…
Kun kyse on inflaatiosta, kapitalismin voimasta, maan dynamiikasta, vaihtoeroista, nykyisestä alijäämästä; maailman poliittinen ja taloudellinen agenda tulee tungosta… Joten, oliko maailmantalouden alusta riittävä ratkaisemaan nämä ongelmat? Nykyään… Voiko se koskettaa lukemattomien mantereiden kansainvälisiä kriisejä? Voiko se olla parannuskeino Afrikan ihmisille, jotka kamppailevat köyhyyden kanssa? Tai voiko se selkeällä lausunnolla rakentaa tehokkaita taloudellisia polkuja maille, jotka eivät päässeet pois Lähi-idän nykyisistä poliittisista konflikteista eivätkä ole kiinnostuneita taloudestaan. Voiko se haastaa OPECin epäoikeudenmukaisuuden? Vai voiko se keksiä ideaehdotuksen, joka seuraa hyvinvointia Kreikassa, joka vaikka se on Euroopan unionin maa, piirsi monia negatiivisia muotokuvia maan päällä?
Se on hyväksytty totuus; nykyään kaikki taloustieteilijät ovat samaa mieltä siitä, että kansainvälinen kriisi hallitsee maailmaa… Mutta tämä tosiasia mainitaan käyttämällä perustana sitä tosiasiaa, että Geneven globaali kriisi on päättynyt, melkein… Miten sitten Turkki sai osansa tästä vuorovaikutusta? Elämänkeskuksemme Turkki, Turkin ikkuna, joka avautuu maailmantalouden alustalle, esitelty maana, joka antaa kriisiopetusta... Tämä on kunniaehto... Mutta tänään on kotitaloutta kuvaava kartta tällä tavalla piirretty, keskustelun aihe ansaitsee arvostuksen..!
Turkissa naisten työvoimaosuuden sanotaan olevan Japanin ja Meksikon ulkopuolella... Tämä on totta Turkin tilastolaitoksen tilastojen mukaan... Mutta Turkissa on jatkuvasti kasvussa olevaa työvoimaa. Jos otetaan huomioon viime jakson työttömyysaste, joka on 100 tuhatta henkeä, se, että maa, jonka nuori väestö on niin tiheä, ei pysty estämään työttömyyttä, ei ole hyvä odotus... Näin energia tulee etualalle muuttuvana voimana... Kilpaileminen tarjoamalla oikeudenmukainen hintajärjestelmä… Turkin nykyisessä alijäämässä välituotteiden tuonnissa energiaerä on yksi tärkeimmistä askeleista… Näin ollen; tärkein kysymys Turkissa on, miksi nykyinen alijäämä ei pienene. Nykyinen alijäämä ei katoa edes talouden supistuessa. Toinen asia, jota pitäisi kysyä, on teollisuustuotannon riippuvuus ulkopuolelta. Säästöt eivät vastaa investointeja.
Maailman etenevät taloudelliset alustat epäilemättä puhuvat globaalin pääoman ongelmista… Kun katsomme USA:ta, vuoden 2010 lopulla alkanutta ja vuonna 2011 nopeutunutta kasvua pidettiin itse asiassa osoituksena globaalin kriisin päättymisestä. Se, että elpymisnopeutta kriisin jälkeen ei suojattu, johti odotuksiin hidastumisesta. Jälkeenpäin odotusten seurauksena voidaan harkita laajaa taantuman taipumusta ja sanoa, että hegemoniat eli USA ja Euroopan unioni levittävät omia taantumiaan muihin maihin rahoitusresurssien, markkinoiden koon ja odotusten muodostumisen kautta…
Kiistatta, USA on voimamekanismi! Mutta 1 %:n kasvua odottava maailmantalous kohtasi 0.1 %:n supistumisen… Toisaalta vuoden 2012 viimeisten viikkojen lopulla voidaan sanoa, että taantumaa aiheuttavien tekijöiden osalta alkoi tapahtua lievää ratkaisua sekä USA:ssa että EU:ssa. Yhdysvaltain talous oli alkanut kiihtyä hieman vuoden toisen neljänneksen jälkeen. Kun katsomme, eikö Obama ollut nolostunut Mitt Romneyta vastaan korkeintaan tässä vaiheessa? Mutta nyt tosiasiat, että vaalit ovat ohi, presidentti, jonka vaihtoehdot ja hakemukset ovat tiedossa, valittiin uudelleen ja tässä mielessä "fiscal cliff" -uhan poistaminen sanovat, että hidastuminen voi päättyä Yhdysvalloissa vuonna 2013…
Toisaalta valuuttasodat ovat taloudessa vakavasti keskusteltuja aiheita… Kerrottiin, että vuoden 2011 jälkeen kansainvälinen talous alkoi elpyä, mutta sen jälkeen maat, jotka eivät usko tähän, jäivät omaan ympäristöönsä ja esittelivät valuuttasodan kiinteällä valuuttakurssilla. Jos maa devalvoi rahansa, toisen maan rahat nousevat arvoon ja se ottaisi suuren iskun kriisiä vastaan.
Tästä syystä tämä aiheuttaisi merkittävän resurssien puutteen kapitalismin tulevaisuuden kannalta, siis kun katsomme Euroopan mantereen EU-maita ja sitä tukevia maita, toisin sanoen euroalueen johtajia; paineet säästörahaston laajentamiseen siten, että se tarjoaisi yli 1 biljoonan dollarin suojan, lisääntyivät Genevessä. Olemme seuranneet heidän kehottavan tiukempia budjettisääntöjä Euroopan johtajille ja vetää Kreikan velkakriisi "hallittavalle" tasolle… Edustajat, kuten George Soros ja Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner, puolustivat sitä tosiasiaa, että Eurooppa ei voi ratkaista sitä. velkakriisi uhkaa talouskasvua ja rahoitusmarkkinoita sekä vaikeuttaa alueen lisätuen saamista.
Näin ollen näemme, että se ei voi riittää ratkaisemaan kriisejä… Nykyään pääkysymys on, mistä kohdasta taloudellisissa alustoissa pitäisi keskustella. Mikä voi olla ainoa tavoite, joka vedetään maailmaan. Mutta nykyään maailmantalouden alustalla analysoidaan sitä, että yleisesti kuinka kriisit ehkäistään, on epäilemättä sekaannusta aiheuttava seikka... Ehkä ennen kaikkea ensimmäinen askel maailman tulevaisuuden kannalta pitäisi olla systematisointi. ei ole kyse siitä, kuinka voimme järjestää kapitalismin kaltaisen rakenteen tuhoamatta sitä.
